LE MONDE DIPLOMATIQUE III
Esipuhe
Kolmas suomenkielinen Le Monde diplomatique -taskukirja
kertoo kuinka Yhdysvaltojen valta-asema Latinalaisessa Amerikassa näyttäisi olevan laskemaan päin.
Latinalaista Amerikkaa ei voi enää kutsua jenkkien takapihaksi, vaikka Yhdysvallat on toki vahvasti läsnä muun muassa Kolumbiassa (s. 23).
Yhdysvaltojen rooli on heikentynyt samaan aikaan kun useat Etelä-Amerikan maat ovat irtautuneet kansainvälisten rahoituslaitosten (IMF) ja Maailmanpankin valvonnasta. Esimerkiksi Brasilia kieltäytyi IMF:n lisälainoistaja hyvistä neuvoista kaikessa hiljaisuudessa, kuntaas Argentiina ja Venezuela tekivät rahoituslaitoksiin
äänekkään pesäeron.
Samalla ne ovat olleet perustamassa ”Etelänpankkia” Latinalaiseen Amerikkaan, mikä saattaa innostaa kehitysmaita velkakapinaan eli irrottautumaan IMF:n ja Maailmanpankin holhouksesta, kuten Eric Toussaint ja Damien Millet ennustavat (s. 51).
Kansainvälinen valtamedia raportoi Argentiinan, Bolivian
ja Venezuelan nykyhallinnosta hyvin nuivasti.
Venezuelan johtajan Hugo Chávezin puheita on tokisyytäkin arvioida kriittisesti, mutta valtamedia esittää Chávezin harvinaisen yksimielisesti länsimaisen demokratian
vihollisena. Harva muistuttaa, että niin Hugo Chávez kuin Bolivian johtaja Evo Moraleskin ovat molemmat demokraattisesti valittuja kansanjohtajia, jotka toteuttavat vaaleissa kannatuksen saaneita ohjelmia (ks. Ignacio Ramonetin ja professori Teivo Teivaisen kolumnit Diplon blogissa *).
Noam Chomskyn mukaan suurissa viestimissä vallitseva”yksimielisyys” on yksi läntisen maailman merkittävistä demokratiavajeista: kulloinkin vallitsevaa maailmantulkintaa ei koskaan julisteta sellaisenaan, se
oletetaan itsestään selväksi. Tuloksena on eräänlainen
”aivopesu vapaudessa”. Kiivaat ja intohimoisetkin väittelyt tiedotusvälineissä asettuvat itsestään selvinä pidettyihin rajoihin, joiden ulkopuolelle jää monia niistä poikkeavia näkäkantoja” (s. 11).
Erityisen helposti yksimielisyys näyttää syntyneen talouden globaalisaatiosta, varsinkin talouslehdistössä. Talouslehdet ovat nykyään yhä laajemmin Rupert Murdochin kaltaisten mediamogulien ja muiden suursijoittajien kontrollissa, jolloin ”poliittiset, taloudelliset ja rahoitukseen liittyvät päämäärät sotkeutuvat suloisesti toisiinsa”, kuten Marie Benilde arvioi mediajutussaan (s. 115).
Kolmosdiplon teemoja ovat myös syrjintä ja tasa-arvopolitiikka, joita käsitellään jutuissa Irakin naisten asemasta (s. 61), Yhdysvaltojen kiintiöpolitiikasta (s. 69) ja Ranskan ”positiivisesta syrjinnästä” (s. 79). Sosiologi Eeva Luhtakallio peilaa kiintiökeskustelua suomalaiseen todellisuuteen Diplon blogissa*: ”Ilman yhteiskunnallisen todellisuuden sukupuolittuneisuuden huomioimista syrjäytymisen estämiseen pyrkivät toimet, olivat ne sitten ”positiivisia erityistoimia”, ”syrjäytymisen ehkäisyä” tai ”kotouttamista”, uhkaavat jäädä valon säkissä kantamiseksi, joka tunnetusti ei pilkkopimeää pirttiä päivänvaloon saata.” (MR)
* mondediplo.blogspot.com
Ylös
Kosovo
IGNACIO RAMONET
Tulenarka kysymys Kosovon tulevaisuudesta on pysynyt ratkaisemattomana jo kahdeksan vuotta, ja nyt se on jälleen kansainvälisen politiikan polttopisteessä. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kehotti Kosovoa julistautumaan mahdollisimman pian itsenäiseksi ja lupasi, että Washington tunnustaisi sen YK:n turvallisuusneuvoston päätästä odottelematta.
Ylös
Aivopesua vapaudessa
DANIEL MERMET JA NOAM CHOMSKY
Totalitaarisissa valtioissa propaganda toimii aivan eri tavalla kuin demokraattisissa yhteiskunnissa. Hieman kärjistäen voi sanoa, että niissä valtio päättää poliittisesta linjasta, ja jokaisen on mukauduttava siihen. Demokraattisissa yhteiskunnissa menetelmät ovat toisenlaisia. "Linjaa" ei koskaan julisteta sellaisenaan, se oletetaan itsestään selväksi. Tuloksena on eräänlainen "aivopesu vapaudessa".
Ylös
Kolumbiassa vainajat todistavat
LAURENCE MAZURE
Vuodenvaihteesta alkaen Kolumbiaa on ravistellut sarja paljastuksia, jotka ovat kytkeneet poliitikkoja ja talouselämän vaikuttajia yhteen äärioikeistolaisten kuolemanpartioiden kanssa. Oppositio syyttää presidentti Alvaro Uribea yhteyksistä puolisotilaallisiin joukkoihin.
Ylös
Latinalainen Amerikka niskuroi
ERIC TOUSSAINT, DAMIEN MILLER
Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz joutui eroamaan tehtävästään, koska häntä syytettiin nepotismista. Valkoinen talo, joka oli valinnut Wolfowitzin virkaansa, vaati oikeutta nimittää hänen seuraajansakin. Vastalauseeksi kuusi Latinalaisen Amerikan maata perusti Etelänpankin ja alkoi ottaa etäisyyttä Maailmanpankkiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) ja Latinalaisen Amerikan kehityspankkiin (IDB).
Ylös
Irakin naisten ahdinko
NADJE SADIG AL-ALI
Irakin naisten elämä on muuttunut tuntuvasti kovemmaksi kansainvälisten pakotteiden ja amerikkalaisjohtoisen invaasion jälkeen.
Ylös
Tasa-arvopolitiikka Yhdysvalloissa
JOHN D. SKRENTNY
Kun vähemmistäihin kuuluvien suosiminen menettää suosiotaan Yhdysvalloissa, mustien osuus yliopisto-opiskelijoista vähenee huomattavasti.
Ylös
Ranskainen tasa-arvokupla
DOMINIQUE VIDAL
Traduttore, tradittore (kääntäjä, petturi), sanotaan italialaisessa sananparressa. Ajatus kääntäjästä, joka pettää sanat, sopii osuvasti siihen, joka käänsi amerikkalaiset ilmaukset affirmative action ja positive action ranskaksi termillä discrimination positive (positiivinen syrjintä, suomeksi usein tasa-arvoistavat tai positiiviset erityistoimet).
Ylös
Lääketeollisuuden koekaniinit
SONIA SHAH
Monia rikkaiden maiden väestää varten kehitettyjä lääkkeitä testataan kehitysmaiden käyhillä. Tämä on epäkohta tieteellisten resurssien jakamisessa. Ja uhka koko maailman kansanterveydelle.
Ylös
Kiinassa vallitsee tyävoimapula
JEAN-LOUIS ROCCA
Kiinan talous kasvaa kiivaasti, mutta protestiliikkeet eivät hiljene. Maaseudulla vastustetaan talonpoikien ajamista kaupunkeihin. Täiden perässä muuttamaan joutuneiden kurjat elinolosuhteet on aiemmin sivuutettu, mutta nyt valtiovalta kehittää uudenlaista sosiaalipolitiikkaa.
Ylös
Hyvät, pahat ja terroristit
ERIC ROULEAU
Kansainvälinen yhteisö ei ole vielä koskaan onnistunut määrittelemään, mitä terrorismi on. Diplon kirja-arvio.
Ylös
Kaupankäyntiä median vaikutusvallalla
MARIE BENILDE
Wall Street Journalin omistajat eivät pystyneet vastustamaan Murdochin huimaa 5,8 miljardin dollarin tarjousta, vaan ilmoittivat elokuun vaihteessa tuon maailmanlaajuisesti merkittävän taloussanomalehden siirtyvän mediamogulin imperiumin jatkoksi. Murdoch panee toimitukset marssimaan oman pillinsä tahdissa, mikä on tapana myäs Ranskan suuria lehtiä hankkineilla suursijoittajilla.
Ylös
|
