LE MONDE DIPLOMATIQUE II
Esipuhe
Voisi luulla, että Diplon tämänkertaiset aiheet – ihmiskaappaukset, Hizbollah, Hamas, Palestiina, Kosovo,
Darfur tai Uruguayn ja Argentiinan välinen kiista – ovat niin kaukaisia, ettei niillä olisi suomalaisille juurikaan merkitystä.
Globaalisaation myötä fyysiset ja henkiset välimatkat ovat kuitenkin lyhentyneet siinä määrin, että kaukaisetkin kriisit kannattaisi sovitella ennen räjähdystä.
Tämän huomasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki, kun Metsä- Botnian valtava tehdashanke joutui syrjäiseltä vaikuttavalla Uruguayjoella yllättäen keskelle
2000-luvun latinalaisamerikkalaisen politiikan kuohuntaa. Kauppa-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikka kun ovat usein keskenään ristiriidassa.
Myöskään Lähi-idän ja Balkanin tulehtuneita konflikteja ei päästä pakoon. Suomi sai haastavan tehtävän eu-puheenjohtajakaudella joutuessaan ratkomaan Libanonin kriisiä. Suomalaiset sovittelijat ovat joutuneet hankalaan välikäteen myös Kosovon ja Darfurin konflikteissa. Kriisinhallintajoukkoja Suomella on Afganistanissa,
Bosniassa, Kosovossa ja Libanonissa.
Väkivaltaisuudet kaukomailla palaavat bumerangina länsimaihin. Vähäisin vaikutus ei ole Yhdysvaltojen käymällä
ja eu:n vaivihkaa tukemalla terrorismin vastaisella sodalla,
jolla lietsotaan kulttuurien välistä yhteentörmäystä. Eurooppalaisetkaan eivät enää pysty tarkastelemaan ”sivilisaatioiden kamppailua” ulkopuolisina siirtomaaisäntinä. Vastakkainasettelu on laajentunut Euroopan sisälle ja kärjistyy usein ulkoisten konfliktien johdosta. Kofi Annan kantaa kirjoituksessaan aiheellisesti huolta Euroopan epäonnistu-
misesta maahanmuuttajien integroinnissa.
Annanin mukaan Euroopan sisäisillä suvaitsevaisuutta edistävillä ja muukalaisvihaa torjuvilla toimilla on vain
vähän vaikutusta, jos nykyinen pelon ja epäluulon ilmapiiri
saa jatkuvasti tukea poliittisista tapahtumista muualla, erityisesti sellaisissa maissa missä muslimikansat – irakilaiset, afganistanilaiset, tšetšeenit ja ehkä erityisesti palestiinalaiset – nähdään ei-islamilaisten voimien sotilaallisten toimien uhreina. Millään muulla konfliktilla kuin Palestiinan ja Israelin välisellä kiistalla ei ole yhtä voimakasta symbolista ja emotionaalista latausta kaukana taistelukentistä asuvien ihmisten sydämissä.
Blogissamme* lavennetaan ja syvennetään Diplo-pokkarien teemoja. Blogin avaa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Raimo Väyrynen analysoimalla klaanipolitiikkaa ja Lähi-idän väkivallan kärjistymistä. Professori Jaakko Hämeen-Anttila vastaa, että Lähi-idän kriisipesäkkeistä vain Irakin tilanne on olennaisesti heikentynyt viime vuosina, Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan seurauksena. Maailmanpolitiikan professori Jussi Pakkasvirta puolestaan alustaa Uruguay-keskustelua kysymällä, miten sovittaa yhteen kansallisten työpaikkojen vaateet, ulkomaisen pääoman liikkeet ja vapaakauppa. Blogissa jatketaan keskusteluja myös muista aiheistamme, Darfurista Kosovoon ja eläinten oikeuksista mediapolitiikkaan: blogissa sana on vapaa.
* mondediplo.blogspot.com
Ylös
CIA:n salaiset lennot
IGNACIO RAMONET
Törkeää? Kyynistä? Perverssiä? Miten luonnehtia Euroopan maiden asennetta sen jälkeen, kun ne on saatu itse teossa kiinni osallisuudesta ulkopuolisten turvallisuuspalveluiden tekemiin salaisiin sieppauksiin? Kymmeniä epäiltyjä on viety salaisiin vankiloihin kidutettaviksi. Voidaanko räikeämpää ihmisoikeuksien loukkaamista kuvitella?
Ylös
Hizbollah ja sunnalainen islamismi
BERNARD RUOGIER
Pyrkimykset luoda eripuraa sunni- ja shiiamuslimien välille ovat lisääntyneet Lähi-idässä viimeisen vuoden aikana, vaikka suurin osa muslimijärjestöistä tuki Hizbollahia sen sodassa Israelia vastaan.
Ylös
Hamas ja Israelin tunnustaminen
PAUL DELMOTTE
Miksi Hamas ei vieläkään suostu tunnustamaan Israelia virallisesti ja selvästi, vaikka sisäiset ja ulkoiset paineet sitä vaativat?
Ylös
Jerusalemin jakaminen
DOMINIQUE VIDAL JA PHILIPPE REKACEWICZ
Israelilaiset ottavat palestiinalaisalueita haltuunsa kiihtyvään tahtiin. Turva-aidan ja muiden kulkurajoitusten ohella Israel taistelee palestiinalaisvaltiota vastaan myös muilla yhä räikeämmillä menetelmillä. Itä-Jerusalemin arabiperinteet uhkaavat hävitä rajun juutalaistamisen alla.
Ylös
Vietnam kiehumispisteessä
JEAN-CLAUDE POMONTI
Vietnam elää rajua muutoskautta. Maan talous kehittyy niin huimaa vauhtia, että se on kasvanut 2000-luvulla nopeimmin koko Kaakkois-Aasiassa. Varsinainen käännekohta osui viime marraskuuhun, kun Vietnam liittyi Maailman kauppajärjestöön.
Ylös
Intian suurvaltahaaveet
MARTINE BULARD
Yhdysvallat osallistui näyttävästi Intian ilmailu- ja puolustusalan messuille helmikuussa 2007. Osallistuminen on suoraa seurausta maiden viime vuonna allekirjoittamasta ydinteknologiasopimuksesta, joka on ristiriidassa yk:n ydinsulkusopimuksen kanssa. Yhdysvallat toivoo hyötyvänsä Intian kasvavista sotatarviketilauksista ja saavansa Intiasta vastavoiman Kiinalle kuohuvassa Aasiassa. Kolmion Kiina–Intia–Yhdysvallat – tai ”cia-kolmion”, kuten sen vastustajat sitä kutsuvat – muotoutuminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Sekä Japani että Venäjä on otettava huomioon lisääntyvän asevarustelun alueella.
Ylös
Balkanin palapelin viimeinen pala: Kosovo
JEAN-ARNAULT DÉRENS
YK antoi marraskuussa 2005 Martti Ahtisaarelle vaikean tehtävän: hänen piti laatia kaikkia osapuolia tyydyttävä sovintoehdotus Kosovon tulevasta asemasta. Osapuolten kanssa käydyt 14 kuukautta kestäneet neuvottelut päättyivät 10. maaliskuuta Wienissä koska sopua ei syntynyt. Ahtisaari jätti esityksensä yk:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Siinä Kosovolle pohjustetaan itsemääräämisoikeutta kansainvälisen valvonnan alaisena. Esitys ei miellytä varsinkaan Serbiaa eikä Venäjää.
Ylös
Darfurin kansanmurha
GÉRARD PRUNIER
Darfurin konflikti on saattanut Sudanin, Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan epävakaaseen tilaan. Maat sitoutuivat kunnioittamaan toistensa suvereniteettia Cannesissa 14. helmikuuta pidetyssä huippukokouksessa. Diplomatia kätkee kuitenkin taakseen umpikujan, jonka taustalla piilee öljy. Darfurin massamurhat ovat vaatineet jo 400 000 uhria.
Ylös
|
